sashank-saye-151587

Donald ja muut univajezombit keskuudessamme – miten nukkumisesta tuli megatrendi?

Ei Amazon, YouTube tai perinteiset tv-yhtiöt, vaan uni. Netflixin toimitusjohtaja Reed Hastings nosti viime kuussa yhtiönsä kasvun suurimmaksi esteeksi ja viholliseksi ihmisten tarpeen nukkua.

Hiljainen signaali onkin muuttunut muutaman viime vuoden aikana megatrendiksi. Unesta ja nukkumisesta puhutaan poikkeuksellisen paljon. Ja tottahan se on. Lukuisten tutkimusten mukaan hektinen, stressaava ja ärsykkeinen 24/7-elämäntapamme on ajanut läntisen maailman univajeeseen. Kyselytutkimuksissa neljännes suomalaisista kokee, että nukkuu joko huonosti tai liian vähän. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen arvioi, että 10-20 prosenttia väestöstä kärsii jatkuvasta tunnin univajeesta.

Megatrendin on haistanut myös Apple. Yhdysvaltalainen jätti on ostanut suomalaisen unen ja hyvinvoinnin mittaamiseen erikoistuneen Beddit-yhtiön. Näin kertoo mm. Applea seuraava verkkosivusto Appleinsider.

Ei siis ole ollenkaan mitätön asia, millaisia univajezombeja työpaikkojen avokonttoreissa vaeltelee. Myös ylimmän johdon uudeksi mantraksi on nostettu riittävä lepo. Jos muutama vuosi sitten ihannoitiin ajokoiran näköisiä himotreenaajia, jotka kehuivat selviävänsä muutaman tunnin yöunilla, on tilanne nyt toinen. Googlaamalla löytyy saman tien tukku artikkeleita ja ohjeita hyvän johtamisen ja unen yhteydestä. Suomessa mm. urheilulääkäri Pippa Laukka on muistuttanut, että johtajien hyvinvointiongelmien perussyy on hyvin usein liian lyhyet yöunet tai liian rankka liikuntaharrastus.

Unen puute voi romahduttaa ihmisen terveyden, päätöksentekokyky heikkenee, olo on kuin krapulassa. Viimeisimmät tutkimukset nostavat esiin yhä hätkähdyttävimpiä tuloksia unenpuutteen ja monien sairauksien yhteydestä. Tuoreessa suomalaisessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että unihäiriöillä ja poikkeavan mittaisilla yöunilla on yhteys diabetes- ja keuhkosyöpäriskiin. Mielenkiintoinen tulos keski-ikäisten miesten 20 vuoden seurannan aikana oli myös se, että nukahtamisvaikeudet tai vaikeus pysyä unessa olivat yhteydessä lisääntyvään dementiariskiin myöhemmin.

Unettomat Seattlessa, Helsingissä tai Pekingissä aiheuttavat yrityksilleen rahallisia menetyksiä huonolla työvireellään, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. Jokainen on kohdannut ärtyneen ja sähisevän työkaverin, jonka käytöksen takaa löytyy usein uniongelmia. Siksi yritysten pitäisikin ottaa asia vakavasti. Viihtyisien puuhatilojen, ilmaisten juomien tai liikuntasetelien sijaan suurimmat paukut kannattaisi laittaa työntekijöiden ja johtajien unesta huolehtimiseen.

Työaikojen pitäisi voida joustaa enemmän sen mukaan, miten ihmisten luontainen unirytmi toimii.

Tekniikkaa unentarkkailuun on jo saatavilla, uniterapiaa tai jopa työsuhdesängyt.

Tilat, joissa saa käydä hyvällä omallatunnolla vetäisemässä elvyttävät tirsat. Tulevaisuuden trendejä, joilla edistykselliset ja työntekijöidensä hyvinvoinnista välittävät yritykset houkuttelevat parhaita osaajia?

Unettomuus avaa myös mahdollisuuksia – matkailulle. Suomi vetää jo puoleensa hiljaisuuden, puhtauden ja metsien terveysvaikutusten perässä matkaavia. Mutta pitäisikö Suomi lanseerata maana, jonne hektisyyteen sairastuneet unettomat voivat tulla myös lepäämään eli nukkumaan? Ainakin luksusmatkailijoiden aktiviteettien ja lähiruuan lisäksi matkailuyrittäjien kannattaa panostaa rauhoittaviin nukkumistiloihin, raikkaisiin, pelkistettyihin huoneisiin hyvillä sängyillä ilman ylimääräistä elektroniikkaa.

Kaikesta tästä huolimatta meillä on piintyneitä toimintatapoja, joihin tieto univajeen hätkähdyttävistä vaikutuksista ei näytä yltävän. Maaliskuussa IAU:n ja Paltan lentoliikenteen työriitaa soviteltiin oikein urakalla valtakunnansovittelijan toimistolla. Sopua edelsi lähes 30 tunnin maratonistunto.

Työmarkkinoiden lisäksi hähmäisiä pimeäpäätöksiä suositaan vielä edelleen myös politiikassa.

Unettomuus ja liian lyhyet yöunet ovat myös kuuma maailmanpolitiikan kipukohta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump retosteli republikaanien vaalikampanjan aikana nukkuvansa vain kolmesta neljään tuntia yössä. Tiettävästi uniongelmista kärsivä maailman vaikutusvaltaisin mies on meidän kaikkien ongelma. Aamuyöllä putkahtavat hullut twiitit eivät tapa ketään, mutta impulsiiviset ja harkitsemattomat päätökset ovat sitten aivan toinen juttu. Donald, yritä nukkua enemmän, meidän kaikkien vuoksi!


EEVA LEHTIMÄKI