IMG_7858

Anna, kehystä, viesti – Helsingin nuorisopomon johtamisteesit

”Käytän omasta työajastani 30 prosenttia viestintään. Puhumiseen, sosiaaliseen mediaan, kirjoittamiseen. Johtajien tehtävä on muodostaa tarinaa siitä maailmasta, jossa organisaatio toimii.”

Näin Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio tiivistää yhden keskeisistä johtamisperiaatteistaan.

”Johtajien viestintävelvoite kasvaa. Totta kai tarvitsemme yhä viestinnän ammattilaisia, mutta kyllä johdon pitää olla yksi tarinankertojista.”

”Jos johto ei pysty innostamaan ihmisiä oman organisaationsa avuksi tai saamaan omaa porukkaa liikkeelle, silloin ei ole kovin hyvä johtaja.”

”Asioiden tekemisestä ei ole mitään hyötyä, jos kukaan ei tiedä siitä. Olen saanut hirveästi palautetta viimeisen neljän vuoden aikana. Ihmiset ovat tulleet sanomaan, että on hienoa, että kerron mitä meidän verovaroillamme tehdään”, Laitio arvioi.

Laition mielestä johtaminen palaa aina kolmeen asiaan, joista viestintä on yksi. Toinen on antamisen eetos. Johtajien pitää vapauttaa resursseja ihmisten käyttöön ja auttaa ihmisiä. Laitio uskoo sosiaalipsykologi, johtamiskouluttaja Adam Grantin viiden minuutin sääntöön.

”Jos toisen auttaminen kestää viisi minuuttia, se kannattaa aina tehdä. Hyöty tästä palautuu aina jollakin tavalla. Johtajan pitäisi omilla teoillaan olla myös synnyttämässä sellaista mainetta omalle organisaatiolle, että ihmiset haluavat organisaation onnistuvan. Minun mielestäni se syntyy vain sitä kautta, että antaa muille. Antamisessa pitää kuitenkin olla strateginen, ettei muutu ovimatoksi ja eivätkä omat hommat jää tekemättä”, Laitio sanoo.

 

IMG_7859

Kolmatta johtamisperiaatettaan Laitio kutsuu kehystämiseksi. Kehystämiseen kiteytyy Helsingin nykyisen nuorisotyön ajatus siitä, miksi joku organisaatio on olemassa.

”Onko minun tehtäväni vain pyörittää Helsingin kaupungin nuorisotoimen palveluita vai onko meidän organisaatiomme tavoite se, että Helsinki toimii hyvin nuorille? Minun mielestäni tehtävämme se on jälkimmäinen.”

Rakenteista lähtevä ajattelu näkyy karuimmillaan, kun yhteiskunta yrittää auttaa.

”Me ratkaistaan asioita palvelujärjestelmän näkökulmasta. Ihmisen pitää ikään kuin pakottaa elämänsä siihen palvelujärjestelmään ja rakenteeseen.

”Esimerkiksi työttömät tai koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret haluaisivat tekemistä, ystäviä, mielekkyyden kokemuksia ja sitten me puhutaan koulutuksesta, työllisyydestä ja toimeentulosta. Nämä puheet eivät kohtaa.”

Miten näkemys säilyy kirkkaana ja tuoreena?

Omaa näkemystään Laitio pitää kirkkaana tapaamalla erilaisia ihmisiä ja lukemalla paljon. Viimeksi hän on lukenut Bobby Kennedyn tuoreen elämänkerran, tarinan siitä miten kommunistivainojen toteuttaja muuttuu oikeudenmukaisuustaistelijaksi. Myös Yuval Noah Hararin Sapiens. Ihmisen lyhyt historia on Laition mielestä mahtava kirja. Siinä kuvataan miksi homo sapiens voitti kaikki muut apinalajit.

”Ihminen kykenee luottamaan asioihin, jotka eivät ole olemassa eli tarinoihin ja symboleihin. Palaan tämänkin kirjan kanssa tietyllä tavalla viestintään. Me pystymme elämään kaupungeissa tai työskentelemään organisaatioissa siksi, että me päätämme luottaa johonkin asiaan, joka on ihmisten luoma, keskinäinen sopimus. Siihen eivät muut lajit pysty. Se on minusta kiehtova ajatus.”

Helsingin nuorisotoimessa johtaminen ja viestintä ovat myös konkreettisia tekoja. Laitio jalkauttaa syyskuussa henkilökuntansa jo toistamiseen kaduille, nuorisotaloille, paikkoihin, joissa ”asiakkaat” eli nuoret ovat. Työntekijät keräävät tietoa siitä, millaisen Helsingin nuoret haluavat, että se on kiva paikka.

”Meillä on paljon tietoa mitä pahoinvointi maksaa ja miten se ilmenee. Mutta hyvinvointipuhetta meillä on kamalan vähän eli ymmärrystä siitä, miten ihmisten hyvinvointi syntyy.”


EEVA LEHTIMÄKI