2015-06-Life-of-Pix-free-stock-photos-typewriter-black-white-szolkin

Älä opettele käyttämään Twitteriä

Twitter uudistuu! Tätä ovat sosiaalista mediaa seuraavat sivustot kohkanneet viimeisen vuorokauden. Muun muassa linkit ja kuvat eivät pian enää vähennä 140 merkin määrää, vaan sen saa käyttää kokonaan tekstiin. Ympäri maailmaa tuhannet yhteisömanagerit ovatkin nukkumaan mennessään pohtineet päätään puhki: mitä teen niillä vapautuvalla 23 merkillä? Mitä mahdollisuuksia avautuukaan!

Pelkästään tämän vuoden aikana suuret sosiaalisen median kanavat ovat uudistaneet merkittäviä osia palvelustaan: Facebook toi reaktiot pelkkien tykkäyksien tilalle, Instagram lanseerasi algoritmiin perustuvan kuvavirran ja nyt Twitter. Plus liuta pikkuisia viilauksia. Ja se kuuluu asiaan. Ehdimme tottua tahtiin muutama vuosi sitten, kun Facebook räjäytteli seiniään, aikajanojaan ja ties mitä sellaista tahtia, ettei kansa aina edes ehtinyt raivostua.

Tämä kaikki aiheuttaa oman pienen rytmihäiriönsä etenkin niille sosiaalisen median käyttäjille, jotka eivät sujuvasti muista mitä joka napin painalluksella tapahtuu. Taas jotain uutta, kun ei vanhaankaan ehtinyt. Mukaan lukien ne johtajat, jotka yrityksen viestintä on potkiskellut ”sinne someen”.

Mutta vaivaan on myös lääke. Twitteriin kädestäpitäen taluttavia kouluttajia piisaa kyllä pilvin pimein. Sellaisia, jotka tasan tarkkaan tietävät, miten Twitter on uudistunut ja milloin.

Mutta mitä sitten? Vaikka ummikon saisi koulutettua täydellisesti hallitsemaan somen teknisen puolen risuaidoista miukumaukuihin, onko hän silloin hyvä Twitterissä?

 

No ei. Älä opettele käyttämään Twitteriä. Lähtökohta on jo nurinkurinen. Opettele keskustelemaan. Puhumaan omalla äänensävyllä. Kuuntelemaan. Kohtaamaan. Palvelemaan.

Jos suhtaudut sosiaaliseen mediaan vain jonain teknisenä alustana, menetät sen aidot mahdollisuudet. Jos yrityksen toimitusjohtaja haluaa rakentaa ajatusjohtajuutta omalla alallaan, tarvitaan paljon enemmän kuin teknistä osaamista. Sen oppii sitten matkan varrella – ja se, mitä ei opi, on todennäköisesti tarpeetonta.

Yritysten parhaat sosiaalisen median puhemiehet ovatkin usein asiakaspalvelijoita. Ei siksi, että he hallitsisivat niksit täydellisesti, vaan siksi, että he eivät pelästy sitä, että somessa joku saattaa sanoa vastaan. He ovat tottuneet ottamaan palautetta vastaan, eivätkä pelkää laittaa tekstiä maailmalle. Pieni paskamyrsky ei saa hätkähtämään, vaan asialliset hommat hoidetaan.

Seuraavan kerran kun teidän yrityksenne käyttää viestintäkoulutusrahat sosiaalisen median valmennukseen, miettikää siis kenellä on näkemystä innostaa osallistumaan, inspiroida vuoropuheluun ja rohkeutta piiskata epämukavuusalueelle. Paras somekoulutus lähtee aivan muualta kuin somesta.


MATTI LEHTO